Mistä on kysymys?

Pohjois-Leppävaaran jalankulku ja pyöräily -aikansa lapsi

Alueen nykytila ja uusi suunnitelma

Harakantien ja Lintuvaarantien risteys on nykyään valoristeys, kaikkien liikennemuotojen kulkeminen sujuvoituu korvaamalla risteys liikenneympyrällä Kööpenhaminan mallin mukaan.

Nykytilassa Pohjois-Leppävaaran pyöräilyn reitistö on 1980-luvulla rakentunut, joka tukeutuu yhdistettyihin kevyen liikenteen väyliin. Alueen kasvaessa ja kaupungistuessa nämä ratkaisut eivät enää riitä. Alue tulee myös houkuttelemaan kaupunkimaista asumista haluavia ihmisiä alueen vahvuuksien perässä. Nykytilassa alueen liikenneverkko ei vastaa kaupungistuvan ympäristön vaatimuksiin. Perusratkaisu Pohjois-Leppävaarassa on yhdistetty kevyen liikenteen väylä ajoradan toisella puolella ja jalkakäytävä toisella, ottamatta huomioon ajoradalla kulkevan autoliikenteen vilkkautta. Jalkakäytävät ovat pääsääntöisesti jätetty merkitsemättä liikennemerkein, joka yhdessä yhdistettyjen kevyen liikenteen väylien merkitsemisongelmien kanssa aiheuttaa sekaannuksia alueella liikkujille. Yhdistettyjen kevyen liikenteen väylien merkitsemin maastoon on epäselvää, eikä yhdistettyjä väyliä ole aina merkitty molemmista päistä. 

Sijoittamalla nopea alueiden välinen pyöräliikenne sekä keskusten välinen pyöräilyliikenne samaan tilaan jalankulun kanssa saadaan aikaan konflikteja jalankulun ja pyöräilyn välillä, ja koska liikennesuunnittelu ohjaa pyöräilyä myös jalkakäytäville konflikteja tapahtuu sielläkin. 

Pyöräilyn sijoittaminen vain toiseen ajoradan laitaan luo autoilijoiden ja pyöräilijöiden välille konflikteja, kun pyöräilijät tulevat yllättävistä suunnista. Tätä on pyritty korjaamaan hidastamalla pyöräilyä reunakivin ja shikaanein. Sijoittamalla pyöräily kulkemaan autoliikenteen suuntaisesti tämä konflikti poistuu.

Lintuvaarassa Hämeenkyläntien autoliikenne on koettu ongelmalliseksi. Katu onkin maantiemäinen, joka ei vastaa tien nopeusrajoitusta 30km/h. Myöskään Lintuvaarantien rakenne ei vastaa nopeusrajoituksia välillä Lintukulma-Harkantie.

ppävaaran kasvaessa myös pyöräilyn ja kävelyn määrä kasvaa ja kasvava liikenne ei mahdu turvallisesti nykyisille yhdistetyille kevyen liikeenteen väylille. Pyöräilyn tavoiteosuuden nostaminen 15% luo myös liikennettä joka ei nykyiseen verkkoon mahdu, eikä nykyinen verkko houkuttele laadultaan pyöräilyyn.

Tässä työssä pyritään suunnittelemaan asukaslähtöisesti, asukkaiden kanssa yhteistyössä Pohjois-Leppävaaran pyöräilyreitistö. Suunnittelun tavoitteena on verkon parannus kustannustehokkaasti, mutta niin että se kestää pyöräilymäärien kasvun vuosia eteenpäin. Tämän takia työssä ehdotetaan muutamaa keskeisen risteyksen parantamista. Työssä on huomioitu Suur-Leppävaaran aluefoorumin keräämä tieto pyöräilyn ja jalankulun vaaranpaikoista sekä kerätty kokemuksia ja mielipiteitä sosiaalisessa mediassa. Hämeenkyläntien turvallisuus on erityisesti herättänyt huolta koululaisten vanhemmissa. 

Lintuvaaran osalta työ keskittyy vain alueen merkittävimpiin pääreitteihin. Pääreittien ulkopuolella ei ole merkittävää läpiajoliikennettä, joka vaatisi muita ratkaisuja kuin sekaliikenteen sekä mahdollisesti jalkakäytävät. Sijoittamalla pyöräily ajoradoille pääväylien ulkoupuollella saadaan rauhoitettua ajoratojen liikennettä.

Kustannustehokkaiden ratkaisujen lisäksi työssä osoitetaan merkittävimmät yhteyspuutteet suunnittelualueella joita ei kustannustehokkaasti voi korjata. Koska ratkaisut ovat kevyitä ja edullisia koko verkosto voidaan toteuttaa kerralla, jotta alueelle saadaan yhtenäinen ja johdonmukainen verkosto. Näin koko alueella pyöräilyn paikka osana liikennettä on selvä myös aluetta tuntemattomille ja kaikkien liikenteen osapuolien konfliktit vähentyvät.

Työssä pyritään luomaan Espoon pyöräilynedistämisohjelman mukaiset kattavat ja turvalliset reitit koko suunnittelualueella. Lisäksi reittien tulee olla mukavia ja viihtyisiä ajaa sekä tarjota nopeat yhteydet kaupunginosan sisällä. 

Suunnitelmalla saatava hyöty

Suunnitelmassa esitetään kuinka nykyisestä epäselvästä yhdistettyjen kevyen liikenteen väylien muodostamasta kokonaisuudesta luodaan laadukas pyöräilyverkosto mahdollisimman pienin kustannuksin. Merkittävimmät keinot ovat siirtyminen sekaliikenteeseen pyöräilyn perusratkaisuna sekä luomalla pääyhteyksien varrelle yhdensuuntaiset pyöräkaistat tai tiet.

Toteuttamalla kerralla nykyaikaiset   pyöräilyliikenteen suunnitteluvaatimukset täyttävä verkko kattavalle, mutta rajatulle alueellle luodaan Espooseen kokeilu siitä kuinka pyöräilyn infrastuktuurin tason nosto vaikuttaa liikenneverkkoon, ihmisten käyttäytymiseen, liikenteen turvallisuuteen   ja asuinympäristöön. Onnistuessaan tämän kokeilun periaatteita voidaan käyttää parantamaan kerralla myös muiden Espoon keskusten pyöräily-ympäristöä.

Luomalla Pohjois-Leppävaaraan tämän suunnitelman mukainen verkko saavutetaan Espoon pyöräilynedistämisohjelman vaatimukset. Vaikka pitäytyminen kevyissä ja edullisissa ratkaisuissa jättää suunnitelmaan aukkoja, sillä saadaan silti luotua alueesta kaikille liikennemuodoille viihtyisä, sujuva ja turvallinen. Lisäksi asumisviihtyvyys paranee rajoittamalla autoliikenteen nopeuksia. Suunnitelmassa luotu verkko lisää antaa Leppävaaran alueelle merkittävän kilpailuedun pääkaupunkiseudun kaupunkikeskusten joukossa sekä luo Leppävaarasta merkittävän valtakunnallisen edelläkävijän esikaupunkialueen muuttamisesta kaupunkimaiseksi keskustaksi.